Grazissa. Tosin asuntoon lukittuna ( selitys myöhemmin.) Ja tosiaan tästä asunnosta, tai siis opiskelija-asunnon huoneesta, jota tulen kodiksi nimittämään seuraavat viitisen kuukautta.

Luulin tosiaan varautuneeni kaikkeen mahdolliseen; likaisiin, puolikosteisiin kokolattiamattoihin, läikikkäisiin seiniin, torakoihin ( okei, ei kai niihin kukaan voi oikeasti varautua), rikkinäisiin huonekaluihin, metelöiviin naapureihin, epämääräisiin hajuihin ja pesemättömiin pesutiloihin.

Tähän en kuitenkaan osannut varautua. Ja mihin tähän? No, tuoreen maalin tuoksuun, upouuteen laminaattilattiaan, siististi kaakeloituun kylppäriin, vielä muoveissa olevaan patjaan ja keittiön kaappeihin, jotka ovat täynnä paketeissaan olevia tarvikkeita.

Huone, tai oikeammin yksiö on täysin käyttämätön.  Opiskelija-asuntola on vastarakennettu ja olen tämän yksiön ensimmäinen asukas. Pahimpaan valmistautuneina revettiin poikakaverin kanssa aika hyvään nauruun kun tutkailtiin huoneen ja kaappien sisältöä ( valkosipulipuristin?check, pastasiivilä?check, leivänpaahdin?check, taulutelevisio? CHECK! sähköllä toimivat sälekaihtimet? No, check! )

Täällä ollaan siis melkein jo kotiuduttu:) Tosin nyt on meneillään sellainen hassu tilanne, että huomattiin tuossa pari tuntia sitten, että saamallani avaimella ei pääse alaovesta sisään. Pääsen huomenna ratkomaan asiaa asuntotoimistoon mutta tämä ilta ollaan kähäräpään kanssa jumissa huoneessani koska ei ihan uskalleta luottaa siihen, että se kiva poika jonka ykköskerroksen huoneen ikkunaan koputtelemalla päästiin aiemmin sisään päivystää siellä koko illan;) ( asuntola on siis vielä suurimmaksi osaksi tyhjä koska suurin osa vaihtareista tulee vasta lähempänä viikonloppua )

ps. niin ja asiaa kyselleille: poikakaveri on tosiaan täällä vain saattajana, kähis palailee takaisin Suomeen perjantaina:)