Eiliseltä kirpparikierrokselta löytyi yksi tämän kesäni hittimekoista; sinivalkoinen ja kaiken lisäksi pilkullinen. Voiko sitä tyttö enää enempää toivoakaan? Nyt tarvitsen enää piian paikan jostakin kuusikymmentä vuotta sitten tehdystä suomalaisesta elokuvasta. Mielellään sellaisesta jossa pääsee pussailemaan Tauno Paloa;)

ps. Sohvallani yön majaillut Veera suuntasi tänään  kohti minun Wieniäni ja minä tietty onnettomana itkupillinä päädyin viettämään puoli tuntia heti aamusta haikeus-kateus-itkupuuskassa ja vieläpä myöhästymään vetistelyni vuoksi töistäkin. Huh, eiköhän taas tullut kaavittua kasaan päivän omasäälipisteet, mutta oih, ollapa nyt Wienissä.

kuvat: Veera

  Kysymyspostausta toivottiin, niin tässäpä sellainen. 

 Kaikkea saa kysyä mutta liian henkilökohtaiset saatetaan ohittaa:)

Tarkoitukseni oli aikoinaan kirjoitella Wienin vintagekauppatarjonnasta editorialteksti mutta elämä tuli tielle ja juttu jäi tekemättä. Olen kuitenkin viimeiset pari kuukautta potenut asiasta hienoisia omantunnontuskia, koska tuntuu melkeinpä rikolliselta olla vinkkaamatta näistä ihanuuksista, joten tässäpä tämä, ihan kotoisassa blogimuodossa;)

Nostagische Mode (Schleifmühlgasse 15a 1040 Wien)

Marc Jacobs on julistanut, että maailman paras vintageliike ei löydy perinteisistä vintagemekoista Pariisista, Lontoosta tai New Yorkista, vaan Wienistä. Kuuluisan suunnittelijan lisäksi vuodesta 1978 saakka toimineesta Nostalgische Modesta ovat lumoutuneet niin suuret muotitalot kuin Hollywoodnäyttelijätkin ja sen vaatetankojen ja kenkähyllyjen välissä voi törmätä niin Stella McCarnetneyhin kuin Naomi Watsiinkin. Tyylikkään sympaattinen liike on täynnä menneiden vuosikymmenien lähes täydellisessä kunnolla olevia aarteita ja hinnatkin ovat liikkeen legendaarisesta maineesta huolimatta yllättävän kohdallaan;)

Vieraillessani Nostalgische Modessa eräänä kylmäntuulisena helmikuun päivänä osuinkin paikalle täsmälleen oikeaan aikaan, sillä liikettä oli parhaillaan vahtimassa omistajan mies, ihana setä, jonka kanssa vietin puolen tunnin teehetken kuunnellen  tarinoita hyllyiltä löytyvistä esineistä, vierailevista julkkiksista ja mietiskellen kumpi oli kauniimpaa 20- vai 40-luvun muoti, kunnes yhdessä päädyimme 50-lukuun.

Tämä olisi kuulemma ollut minun mekkoni;)

Nostagische Mode  on jokaisen vintagea ja menneitä vuosien rakastavan loppumaton aarrearkku. Sen hyllyiltä löytyy   niin hopeiset Manolot kuin Chanelin laukkuja vuosikerta toisensa jälkeen. Jokainen kauppaan valittu esine on huolella valittu ja edellisen omistajansa vaalima ja vaikka yksikään tavara ei lähtisi kassan kautta mukaan, on liikkeestä poistuessa vahva tunne siitä, että jotain äärettömän arvokasta on tarttunut mukaan. Tänne haluan ja aion vielä palata.

Carla Mittersteig (Mittersteigasse 10, sisäpihan “lastausovesta” sisään)

Etsitkö vanhoja matkalaukkuja? Vintageaarteita? Isoäidin kodista muistuttavia huonekaluja? Huomaamattomalle sisäpihalle piilotettu Carla Mittersteig on suuri halli täynnä huonekaluja, vaatteita ja asusteita eri vuosikymmeniltä. Lahjoituksilla toimiva second hand-liike lahjoittaa osan tuotostaan hyväntekeväisyyteen, eli mahtavien, edullisten löytöjen lisäksi saa myös hyvän mielen;)

Siinä missä Nostalgische Mode on tyylikäs puoti, on Carla Mittersteig aivan mainio penkomispaikka. Tavarat on asetettu paikoilleen suurinpiirtein ja uusia kannetaan sisään jatkuvalla syötöllä. Mikäli olet reissussa autolla tai olet niin onnekas, että asut Wienissä, on tämä aivan erinomainen paikka tehdä pilkkahintaan huonekalulöytöjä, joita Suomesta saa metsästää kissojen ja koirien kanssa, silti löytämättä;)

Apua, miten ällö päivä. Jostakin toistaiseksi tuntemattomasta syytä sain viime yönä nukuttua vain reilut kolme tuntia ( siis minä, joka en ole koskaan eläessäni kärsinyt minkäänlaisesta unettomuudesta ja enemmänkin taistelen narkoleptisia oireita vastaan;) ) ja koko päivä menikin ohitse ihan zombiena. En osaa ollenkaan käsitellä väsymystä joten pahoittelut kaikille, jotka ovat joutuneet juttelemaan tänään kanssani. Luultavasti lauseeni ovat olleet jopa tavallista vaikeaselkoisempia.

Tämän illan projektina olisikin sitten lukaista huomiseen tenttiin sellaiset vaatimattomat tuhat sivua. Mitä sitä nyt turhaan aloittaa yhtään aiemmin, hyvinhän tässä ehtii. Lakikirjatkin muistin napata mukaan töistä, eli ihan selkeä läpipääsyhän tästä on luvassa;) Miksiköhän ihmeessä ne kesätentit tuntuvat aina niin pirun hyvältä idealta silloin keväällä?

Syitä miksi farkkushortsit (kuvassa) tulisi hyväksyä työasukseni:

1. Ei ole olemassa mukavampaa vaatekappaletta ja kyllähän sitä ihmisellä on oikeus olla mukavasti.
2. Niissä on sellaiset oon-oikeesti-rento-tyyppi-vaikka-oonkin-toimistotyössä-vibat.
3. Suunnilleen kaikki muut vaatteet ovat pyykkikorissa…
4. …jossa näiden shortsienkin varmaan pitäisi jo olla mutta koska farkkushortsit saavat olla likaiset, ei asiasta tarvitse ottaa paineita ( toisin kuin esimerkiksi ketsuppitahrallisesta paitapuserosta)
5. Koska ne ovat hiukkasen liian isot, voi mäkkilounaita syödä ilman omantunnotuskia.
6. Suomen kesä on niin lyhyt, että pitäisi olla lupa nauttia näistä parista surkeasta shortsikuukaudesta.
7. Näin viime yönä tosi kivaa unta johon kuului olennaisesti juuri nämä farkkushortsit.
8. Eli nythän mun pitäisi käyttää näitä jatkuvasti ja yrittää maksimoida unen toteutumismahdollisuudet.
9. Jos voisin käyttää farkkushortseja töissä, voisin luultavasti käyttää myös noita kuvan läpsyjä, koska olisihan se aika nuivaa kieltää ne tollaisten rönttäshortsien hyväksymisen jälkeen;)