Emaliset muumimukit ovat blogin kautta saatuja. Lisätietoa löytyy täältä
neule-kookai – toppi – katukoju wienissä – kaikkien aikojen lempparifarkut – liu jo (saatu) – kengät – max shoes (wien)
Olen huomannut, että kesäisin Suomesta ei juurikaan kaipaa pois. Kesäinen Helsinki on siihen liian kaunis, liian raikas ja melkein satumainen. Kun iltaisin voi ihastella roosaa valoa, kävellä hetken mielijohteesta rantaan iltakakkukahveille (en tiedä miten tämä pääsi tapahtumaan, mutta juon nykyisin kahvia) ja katsella hiljalleen satamaan palailevia veneitä, ei osaa edes ajatella, että pitäisi olla jossakin muualla, jossakin toisessa maassa tai kaupungissa. Ei osaa toivoa suurempia rakennuksia, komeampaa historiaa tai täysiä jalkakäytäviä.
Tiedän, että se hetki vielä tulee, kun on aivan pakko päästä pois, pakko nousta koneeseen ja lentää jonnekin muualle, hiukan kauemmas, enemmän keskelle. Nyt kuitenkin tuntuu hyvältä, että (vuori-ikävästä huolimatta) kaikista kaupungeista ja paikoista haluaa olla juurikin täällä.
ihana postaus <3 :)
kiitos! :)
Ihanan onnellinen ja nautinnollinen postaus! Ihanaa kun ihmiset osaa nauttia siitä mitä niillä on ja kykenevät myös haaveilla tulevasta! Ihmisten pitäis muutenkin osata katsoa elämäänsä vähän kauempaa ja oikeasti nauttia siitä mitä ympärillään on.. nautinnolista kesää!
Kiitos! Tätä postausta oli muuten jotenkin äärimmäisen terapeuttista tehdä. Selkeytti ajatuksia myös omassa päässä ja sai ymmärtämään, että oikeastaan juuri nyt on hyvä olla täsmälleen näin :)
Apua! siis en oikei tiiä mistä alottaa! mutta pointti on se, että mun on pitäny ehkä 20 kertaa kirjottaa sulle :) tykkään sun teksteistä, ne on niin elämänmyönteisiä ja aitoja..osaan niin samaistua sun tunteisiin. Itse en ole vaihdossa ollut, mutta asuin vuosia ulkomailla kunnes palasin suomeen opiskelemaan yliopistoon. Kovasti veri vetää mua takasin ulkomaille, tiedän sen satavarmaksi. Mutta sitä enemmän, mä taidan silti ( vaikka aina haikailen ja kaipaankin sitä JOTAIN) olla todella onnellinen tässä, tässä hetkessä. Että mun elämä on ihanaa juuri näin, tässä kesäisessä kuopiossa. Tänään. Kyl se elämä sit vie. höh tässä ei nyt oo päätä eikä häntää! mutta pointtia kai ei ollukaan ku se että moi ja ihania hetkiä sulle :) -Laura
Kiva kun vihdoin jätit kommenttia! Se on muuten kovin jännä tunne, että tavallaan on aina kaipuu jonnekin mutta silti jos tarkastelee tilannetta oikein läheltä ymmärtää olevansa oikeastaan onnellinen juuri siellä missä on. Hassua.