Tehtyäni parin tunnin tenttiluvun jälkeen huomion, että olen lukenut vääriä sivuja , totesin että parin tunnin lounastauko olisi ehkä tarpeen ja samalla erinomainen syy vaihtaa pyjamanhousut johonkin esittelykelpoisempaan. Päälle pääsi jokin aika sitten Kaivarin Kanuunasta löytämäni Stockmann Silkin vihreä silkkitoppi, johon innostuinkin sitten mätsäilemään Parikan herkullisen pinkit Cherryt ja Iinalta lainaamani keltaisen Aldon clutchin. Iloista värisekamelskaa tasapainottamaan pääsivät hennesin beiget chinot.

toppi – stockmann silk – chinot – h&m – kengät – minna parikka – clutch – aldo – kaulariipus – katukauppias new yorkissa – rannekoru – mummilta saatu

Tämä olikin sitten oikein hyvän mielen kesäasu. Puolen tunnin jälkeen olin jo unohtanut harmaan sään ja ne metsään luetut sivut. Murehtimisen sijaan päätin, että pakkohan kaikesta siitä aamulla päntätystä tiedosta on joskus olla jotakin hyötyä ja vaikkei olisikaan, niin no, en kai nyt tosissani anna 40 sivun pilata koko päivääni. Varsinkin kun uskaltauduin vihdoin tarkistamaan Itävallassa loppupaniikeissa kirjoitetun esseen arvosanan ja kieltämättä tuo “sehr gut” sai uskomaan, että ehkä en olekaan ihan täydellinen akateeminen pönttöpää (hei, lanseerataan taas pönttöpää käyttöön. Se on jotenkin niin tavattoman kuvaava nimitys!)

ps. Joudun kohta oikeasti sitomaan itseni johonkin muutaman tuhatkiloa painavaan pölkkyyn, että en karkaa Parikan alennusmyynteihin.  Äääh, siellä on alennuksessa suurinpiirtein kaikki märät kenkäunelmani!