Menneen viikonlopun ehdoton mahtavuus oli kaverihemmottelureissu Tallinnaan. Erityisen kivan tästä viikonlopusta teki se, että vaikka samanlaisia matkoja olemme ennenkin järkkäilleet, oli tämä kuitenkin ensimmäinen, joka ei mennyt päällekkäin kenenkään vaihdon tai pakollisen kesämenon kanssa. Kerrankin kaikki kahdeksan tyttöä samassa laivassa, hotellissa ja kauneushoitolassa:)!

Koska Tallinnahemmottelusta tuli jo etukäteen kyselyjä, keräilen tähän nyt pienen infopaketin tuosta viikonlopusta:) Hemmotteluviikonloppumme ovat siis kaavaltaan hyvinkin yksinkertaisia. Tarkoituksena on nauttia Tallinnan edullista kauneushoidoista, erinomaisesta ruuasta ja hyvästä seurasta. Toistaiseksi jokainen reissu on ollut menestys ja vähän epäilen, että tämä perinne tulee jatkumaan vielä monen monta vuotta:)

Kauneushoitola. Tallinnassa on useitakin kivoja ja laadukkaita kauneushoitoloita, joita voin lämpimästi suositella. Lauantaiksi nautimme hoidot aivan keskustasta löytyvästä Sinine Salongista, joka olikin aivan erinomainen. Varauksen teimme noin reilua kuukautta ennen reissua ja onnistuimmekin hyvin saamaan kaikille kahdeksalle porrastetut ajat iltapäiväksi. Oma hemmotteluni koostui tunnin kestäneestä kanelivoihieronnasta (jonka muuten tarjosi sellainen salskea nuorimies. Olikin kiva kuunnella aulasta kuulunutta kavereiden kikatusta näiden bongattua hierojani!) ja hiusteleikkuusta. Kumpikin oli aivan mahtavia ja tuskinpa olisi kuutta kymppiä voinut paremmin käyttää. Läksin salongista parin tunnin jälkeen uudet hiukset hulmuten ja kanelilta tuoksuen (ja okei, silmät hiukan turvoksissa, lähtikin ne kuona-aineet ja nesteet hieronnassa oikein kunnolla liikkeelle). Myös matkakavereiden hoidot olivat kuulemma olleet suhteellisen taivaalliset.

Hotellin varaamme aina vanhasta kaupungista, jossa hotellit ovat ihanan persoonallisia ja kertaakaan ei ole joutunut majoituspaikkaan pettymään. Tällä kertaa nukuimme St. Olav-hotellissa joka oli kaikessa salaperäisessä sokkeloisuudessaan aivan upea paikka. Kaiken lisäksi kaksi seurueemme jäsentä onnistui nappaamaan itselleen mukavan 40 neliön sviitin, jossa oli kiva korkata skumppa ja valmistautua illalliselle:) Kannattaa siis suosiolla ohittaa se iänikuinen Viru ja kokeilla jotain muuta. Edellisellä kerralla hotellimme oli vanha pankki, tällä kertaa paikka taas muistutti Tylypahkaa lukuisine portaineen ja käytävineen:)

Illallispaikkakin oli etukäteen valittu. Vanhassa kaupungissa sijaitsevasta Controventosta saa aivan fantastista ruokaa ja suklaapannacottaa, joka vie allekirjoittaneen jalat alta. Alkupalat, pääruoka, jälkiruoka ja pari, kolme viinilasillista kustansi suunnilleen 25 euroa, eli aika edullisesti tuolta selvisi ulos:) Vatsat täynnä suuntasimme drinkeille First Loungeen, joka oli jo aiemmilla kerroilla vaikuttanut ikuisella 1=2 drinkkiä tarjouksellaan;) Illanvieton olennainen osuus oli tietenkin myös, se että siihen laittauduttiin tilanteen vaatimalla vakavuudella, jokaisella taisi olla mukana ainakin kaksi asuvaihtoehtoa;) Oli ihanaa päästä laittautumaan ja voi vitsit, kun mulla onkin kauniita kavereita:)

Etukäteen varattujen juttujen lisäksi aikaa kulutettiin shoppailuun, puistohengailuun ja ihan vain nätin Tallinnan ihasteluun:)

Loppuun vielä yleisiä vinkkejä:

-Varsinkin jos on reissussa isommassa porukassa, kannattaa kaikki mahdollinen varailla etukäteen. Näin kaikki liikkuvat sulassa sovussa samaan suuntaan ja lisäksi kaikissa halutuissa paikoissa varmasti riittää tilaa.

-Vaikka Virossa moni suomea puhuukin, ei tätä mielestäni pidä pitää itsestäänselvyytenä. Kannattaa muistaa, että virolaisilla ei ole mitään velvollisuutta puhua suomea, eikä sitä pidä heiltä odottaa tai vaatia. Meidän porukassa on täysin selvää, että kauneushoitoloissa pahoittelemme viron taidon puutetta ja tiedustelemma haluaako henkilö puhua suomea vai englantia.

-Laivaliput voi usein hakea jo ennen varsinaista matkaa. Näin pääsee kätevästi ohittamaan ne hirmuiset jonot Suomen päässä. (ja välttämään myös passiivisen humaltumisen muiden odottajien hengityksestä)

Tarkoitukseni oli aikoinaan kirjoitella Wienin vintagekauppatarjonnasta editorialteksti mutta elämä tuli tielle ja juttu jäi tekemättä. Olen kuitenkin viimeiset pari kuukautta potenut asiasta hienoisia omantunnontuskia, koska tuntuu melkeinpä rikolliselta olla vinkkaamatta näistä ihanuuksista, joten tässäpä tämä, ihan kotoisassa blogimuodossa;)

Nostagische Mode (Schleifmühlgasse 15a 1040 Wien)

Marc Jacobs on julistanut, että maailman paras vintageliike ei löydy perinteisistä vintagemekoista Pariisista, Lontoosta tai New Yorkista, vaan Wienistä. Kuuluisan suunnittelijan lisäksi vuodesta 1978 saakka toimineesta Nostalgische Modesta ovat lumoutuneet niin suuret muotitalot kuin Hollywoodnäyttelijätkin ja sen vaatetankojen ja kenkähyllyjen välissä voi törmätä niin Stella McCarnetneyhin kuin Naomi Watsiinkin. Tyylikkään sympaattinen liike on täynnä menneiden vuosikymmenien lähes täydellisessä kunnolla olevia aarteita ja hinnatkin ovat liikkeen legendaarisesta maineesta huolimatta yllättävän kohdallaan;)

Vieraillessani Nostalgische Modessa eräänä kylmäntuulisena helmikuun päivänä osuinkin paikalle täsmälleen oikeaan aikaan, sillä liikettä oli parhaillaan vahtimassa omistajan mies, ihana setä, jonka kanssa vietin puolen tunnin teehetken kuunnellen  tarinoita hyllyiltä löytyvistä esineistä, vierailevista julkkiksista ja mietiskellen kumpi oli kauniimpaa 20- vai 40-luvun muoti, kunnes yhdessä päädyimme 50-lukuun.

Tämä olisi kuulemma ollut minun mekkoni;)

Nostagische Mode  on jokaisen vintagea ja menneitä vuosien rakastavan loppumaton aarrearkku. Sen hyllyiltä löytyy   niin hopeiset Manolot kuin Chanelin laukkuja vuosikerta toisensa jälkeen. Jokainen kauppaan valittu esine on huolella valittu ja edellisen omistajansa vaalima ja vaikka yksikään tavara ei lähtisi kassan kautta mukaan, on liikkeestä poistuessa vahva tunne siitä, että jotain äärettömän arvokasta on tarttunut mukaan. Tänne haluan ja aion vielä palata.

Carla Mittersteig (Mittersteigasse 10, sisäpihan “lastausovesta” sisään)

Etsitkö vanhoja matkalaukkuja? Vintageaarteita? Isoäidin kodista muistuttavia huonekaluja? Huomaamattomalle sisäpihalle piilotettu Carla Mittersteig on suuri halli täynnä huonekaluja, vaatteita ja asusteita eri vuosikymmeniltä. Lahjoituksilla toimiva second hand-liike lahjoittaa osan tuotostaan hyväntekeväisyyteen, eli mahtavien, edullisten löytöjen lisäksi saa myös hyvän mielen;)

Siinä missä Nostalgische Mode on tyylikäs puoti, on Carla Mittersteig aivan mainio penkomispaikka. Tavarat on asetettu paikoilleen suurinpiirtein ja uusia kannetaan sisään jatkuvalla syötöllä. Mikäli olet reissussa autolla tai olet niin onnekas, että asut Wienissä, on tämä aivan erinomainen paikka tehdä pilkkahintaan huonekalulöytöjä, joita Suomesta saa metsästää kissojen ja koirien kanssa, silti löytämättä;)

“Hei, voisitko kertoa top 3-lempikaupunkisi?”

Päätin nyt toteuttaa postauksen niistä todellisista lempikaupungeistani, eli niistä, joissa on se tietty oikeanlainen tunne, joka saa minut palaamaan kaupunkiin uudelleen ja uudelleen.

1. Wien, Itävalta.

Wien on koti, yksi ylimääräinen viinilasi, elokuva keskellä päivää, hyvä kirja puistossa ja rauhallista iloa. Wien on ainoa kaupunki, jossa kävelen, en juokse ja jossa saatan vain istua ratikkaan ja matkustaa ei-minnekään.

Wien on kaunis, helposti lähestyttävä ja siinä on juuri oikea ripaus historiallista arvokkuutta. Sen kahviloista löytyy ainoaa oikeaa sacherkakkua ja puistoissa pulut kävelevät pareittain.

Parasta tässä kaupungissa on kuitenkin sen ,että aina siellä ollessani mietin, että se on harvoja paikkoja maailmassa jossa voisin ja haluaisin olla aina.

2. New York, Yhdysvallat

New York on kaikkea. Se on paras juustokakku, lempipuistoni, kiireinen, omalaisensa,

New York kiehtoo koska siellä on kaikkea. Ja koska se on New York, se kaupunki jota on tiiraillut Frendeistä ja Sinkkuelämästä, jonka kaduille on eksynyt yhdessä Yksin kotona Kevinin kanssa.

Olen käynyt Nykissä yhteensä kolme kertaa ja ajallisesti olen viettänyt siellä reilun kuukauden. Silti on aivan selvä, että tämän kaupungin kanssa en ole vielä valmis. Haluan nähdä sen jouluvalot, istua Central Parkissa ruskan aikaan ja syödäni vatsani täyteen lempparijuustokakkuani siinä Upper West Siden dinerissa jossa on maailman kivoimmat omistajat.

3. Nizza, Ranska

Nizza on jogurttijäätelöä, turkoosia merta, antiikkitoreja ja kiireettömyyttä. Kaupunki on maanpäälinen paratiisini, jossa täydellinen rentoutuminen alkaa yleensä jo siinä vaiheessa kun lentokone kaartaa aivan meren viereen rakennetulle lentokentälle.

Nyt ennen kuin kaiken tämän suomihullunmyllyn keskellä unohdan, niin Wienvinkki;) ( oih, Wien… ).

Jos siis olet matkaamassa tuohon ihanaan kaupunkiin ja haluat jossain vaiheessa maistella Sacherkakkua ( ja miksi ihmeessä et haluaisi? Kyseessähän lienee paras keksintö sitten sähkön ja penisiliinin ), niin kannattaa suunnata kyseisen kakun synnyinlähteelle, Cafe Sacheriin. Maineensa vuoksi paikka on toisinaan hiukan turistirysä ja sen alkuperäisen sachertorten maistelusta saa maksaa enemmän kuin muissa kahviloissa tarjottavista kakkusista ( tosin suomalaisittain hinta silti ihan edullinen, 4,90 pala ) mutta oikeasti, tämän kahvilan tunnelma ja tietenkin se kuuluisa kakku ( oikeasti parasta maistamaani sachertortea, ja uskokaa pois, että olen saanut elämäni aikana saanut my fair share tuosta kyseisestä herkusta ) ovat todellakin parin ylimääräisen euron ja muutaman aasialaisen turistin arvoisia.

Cafe Sacher: Philharmonikerstrasse 4, A-1010 Vienna

Onkohan mikään helpompaa kuin rakastua Wieniin? Tänään oli tarkoitus jatkaa suoraan lentokentältä juna-asemalle ja sieltä Graziin mutta jossain vaiheessa huomasin, että ulkona oli maailman kaunein päivä ja päädyin harhailemaan lempikaupunkini katuja koko päiväksi. Olikin muuten aika hauskaa hengata pitkästä aikaa ihan vain itsekseen. Ja en kyllä yhtään liioittele kun väitän, että tässä on kaupunki jossa vain voisin olla ihan aina.