Mitäköhän vaatebrändiä ruotsalaiset eivät ole luoneet? Olen ollut siinä autuaassa käsityksessä, että yksi ylivoimaisista lempimerkeistäni; Twist&Tango olisi Tanskasta kotoisin mutta tulipas äsken opittua, että kyllä vain, naapurimaalle menee tästäkin pisteet;)

Alennusmyynneistä tuli napattua mukaan yksi kyseisen merkin söpöläismekko ja huomasin äsken, että jonkin hetkellisen dementian vuoksi siniraita on jäänyt kokonaan täällä blogin puolella esittelemättä. Ja onhan tämä esittelyn arvoinen. Sehän suorastaan huutaa raikasta kesäilmaa, hyvää mieltä  ja kauniita päiviä. Ei pahemmin 40 euron mekolta;)

ps. Tutkailen tässä juuri lentoja, joilla pääsisin syyskuiseen Summer law schooliin Tsekkeihin ja hih, arvatkaas mistä ihanasta pääkaupungista jatkan junalla Brnoon? :)

Jei! Onnistuinkin kuin onnistuinkin nappaamaan H&M:n conscious collectionista kaiken haluamani! Mutta seuraavalla kerralla laitan kyllä kaksi herätyskelloa soimaan ( ja mielellään myös palkkaan jonkun kaatamaan vettä niskaani), nimimerkillä: heräsin noin viisi minuuttia sitten hiukan hysteerisessä tilassa peläten, että ylikehitynneiden unilahjojeni vuoksi olen saattanut menettää kaikki valkoiset ihanuudet;)

Ja nyt päivä jatkuukin sitten ruotsin referaatilla. 200 sanaa. En ihan oikeasti osaa niin montaa sanaa naapurikieltämme, joten hiukan haastava aamupäivä edessä;)

Hennesin paketti toi mukanaan kaksi aivan ihanaa raitajuttua. Tilasin mekot varmuuden vuoksi yhden koon liian reiluina ja ah, mukavuus!

Hih, tarkoitus muuten oli kuvata mekot ihan kokonaisina, tästä on sellainen kolmenkymmenen kuvan sarjakin todisteena mutta jostakin kummallisesta syystä niissä jokaisessa näytti esiintyvän erään entisen mäkihyppääjän entinen vaimo;) Taidanpa siis nyt ymmärtää naamani lähettämän vinkin ja lähteä lotrailemaan kasvonaamiolla.

Ihminen on ihanan epälooginen olento. Vietettyäni ensin aamupäivän rutisten tulevaa työttömyyttäni ja pankkitilin surullisia numeroita, painuin Zaraan, ostin alennuksesta pitsimekon ja nyt päivä tuntuu paljon kivemmalta kuin tuossa pari tuntia sitten, vaikka loogisesti ajateltunahan tein juuri tempun jonka ennemminkin pitäisi pahentaa oloani.

Mutta tämä mekko. Oikeasti. Nyt voisin hyvin satuilla tähän kuinka olen jo iäisyyden etsinyt sitä juuri oikeaa pitsimekkoa ja kuinka tämä, täydellinen yksilö oli nyt alennuksessa.  Tämä pitäisi kyllä paikkansa mutta kyse ei ollut ollenkaan siitä kuinka kauan olen mekkoa etsinyt tai kuinka paljon se oli alennuksessa. Kyse oli  siitä olosta, varmuudesta jonka mekko aiheutti. Sillä siellä Zaran sovituskopissa yhtäkkiä tiesin, että tulen olemaan tässä pitsiunelmassa vielä todella, todella onnellinen. Ja koska elämässä ei voi olla liikaa onnellisia hetkiä, lähti mekko mukaani.

Onni on sinistä pitsiä, hiukan liian kallis mutta silti mahdollinen hintalappu ja täydellisesti istuva koko. Ja onni on asua söpössä vuorien keskellä olevassa kaupungissa, joka on täynnä söpöjä alusvaateliikkeitä, joissa oikeasti on allekirjoittaneelle sopivia söpöyksiä.