Tässäpä tunti sitten menneisyydeksi muuttuneen lauantain tärkeimmät.

1.) Oih, Aamunkoin ensimmäinen osa on katsastettu  ja noh, olihan se tavallaan aika ihana. Kirjan olen viimeksi lukenut joskus pari vuotta sitten mutta ainakin omien muistikuvien mukaan leffassa seurailtiin alkuperäistä tarinaa aika mukavasti ja vaikka tietty suurena ohjaajanerona olisin itse tehnyt muutaman kohtauksen aivan toisin, niin oli leffa kokonaisuudessaan varsin tyydyttävä tapaus ( tosin sitä paidatonta Pattinsonia olisi tietenkin voinut ehkäpä näyttää hiukkasen enemmän)

2.) Miksi tavallisten, nättien ja mustien peruskorkokenkien löytäminen on niin pirun hankalaa? Samaa, maailman kahdeksatta ihmettä etsivän kaverini kanssa talsittiin lävitse suunnilleen jokainen mahdollinen ja mahdoton kenkäliike, mutta kummankin kenkäsaaliiksi jäi surullinen nolla. Äh.

3.) Miten on mahdollista, että olen lähes unohtanut omistavani äärimmäisen kivan valkoisen pitsimekon? Onneksi synkeä marraskuu ei ole mikään syy olla käyttämättä valkoista pitsiä, joten mekko pääseekin nyt tehokäyttöön hylkykuukausien kompensoimiseksi.

4.) Sovin eilen jenkkikaverini kanssa, että mikäli molemmat olemme sinkkuja vielä 36-vuotiaina, pamautamme naimisiin. Jos siis tämä blogi (aika kunnianhimoista, että kuvittelen kirjoittavani tätä vielä yhdeksän vuoden päästä) pamahtaa yhtäkkiä maissipeltojen keskelle, niin tässä syy;)

5.) Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi päätin vihdoin paikata yleissivistyksessäni ammottavan jättimäisen aukon ja lukea ” Täällä Pohjantähden alla”. Hävettää ihan vietävästi, että en ole lukenut sitä jo aiemmin.

6.) Ihokriisi päätti hellittää hetkeksi ja ah, miten jumalaisen ihanaa on kun naama ei kiristä ja toinen käsi ei hapuile rasvaputkiloa parin minuutin välein. Miten elämä voikin yhtäkkiä olla näin helppoa? ;)

7.) Bellan ja Edwardin ansiosta muistin tämän biisin. Miten olenkaan saattanut unohtaa jotain näin täydellistä ja ihanaa? (Tosin unohdinhan sen pitsimekonkin. Ehkä olisi aika suunnata johonkin muistikokeisiin).

Eilen hiihdeltiin pitkästä aikaa paljettihameen voimin. Hetken mielijohteesta päälle päättynyt asu muuttuikin päivän mittaan suosikiksi ja varsinkin tuo paljettihameen superarkinen yhdistely tuntui toimivalta. Tätä saatan kokeilla uudelleenkin, tosin ehkäpä seuraavalla kerralla eri naaman kanssa. Näköjään ne ripsienpidennykset eivät ole ihan niin maaginen juttu, että ihan kaiken meikin voisi jättää pois. Oikeastaan ihmettelen tässä parhaillaan että mikään kaduilla päivystänyt zombiepertio ei kerännyt mua verkkoihinsa, sen verran pahasti kun satun näyttämään siltä, elintoiminnot lakkasivat jo pari vuotta sitten;)

All right, nyt laiskottelusunnuntain pariin. Ohjelmassa uusin Greyn Anatomia, päiväunet, synttärikokoustamista kaverin kanssa, sekä paidaton Ryan Gosling (ikävä kyllä tosin vain valkokankaalla).

Huuh, tuntuu ,että on niin paljon sanailtavaa, että laaditaanpas  listantapainen:)

1. Olen aina ärsynnyt kun ihmiset julistavat tarvitsevansa uuden loman selvitäkseen edellisestä mutta nyt taidan ensi kertaa olla itsekin taipuvainen toivomaan samaa. Menneet kymmenen päivää olivat kuitenkin sen verran liian tiukka paketti, että nyt tekisi oikeasti mieli vain napata yhä purkamaton laukku uudelleen mukaan ja lentää jonnekin mahdollisimman kauas lämpimään. Tuijottaa merta ja syödä jogurttijäätelöä. Suolantuoksun ja auringon sijaan tämä päivä on kuitenkin tullut vietettyä yliopistolla ravaten ja asuntoa siivoten (ehkä ne roskat tosiaan olisi voinut viedä ennen reissua). Huoh

2. Eilen kotiutuessani huomasin, että vaikka suurin osa elämästä onkin tällä hetkellä hyvin tiukassa umpisolmussa, niin  onneksi on olemassa sellaisia mahtavuuksia kuin Iina ja Salla. Postin seasta löytyi tyttöjen lähettämä synttärilahja,  juurikin se titiMadamin lintukoru jonka perään jo pidemmän aikaa huokaillut. Jeij, ootte parhaita! :)

3. Wienin Zarasta löytynyt pinkki silkkipaita on suurin rakkaus. Olin jo oikeastaan päättänyt hylätä koko paitulin sen useamman kympin hinnan vuoksi mutta istuskellessani paria tuntia myöhemmin leffateatterissa, koin valaistuksen että paita on pakko saada, juoksin ulos teatterista (leffa jäi siis kesken mutta no, eiköhän ne hyypät saaneet toisensa) ja vipelsin Zaraan viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Ja kyllä. Tämä ihanuus oli kaiken vaivan arvoinen.

4. Tällä viikolla pitäisi aloittaa myös armottomat juoksutreenit. 13.4.2012 häämöttää Wienin maratoni, josta olen ehdottomasti päättänyt juosta puolikkaan. Varsinkin nyt kun wieniläinen kaverini suurinpiirtein kieriskeli naurusta lattialla ja lupasi tulla lääkärintaitoineen paikan päälle varmistamaan, että pysyn hengissä.  Toisin sanoen; nyt se hemmetin lenkki on pakko juosta vaikka oksennukset suussa kokovartalokrampissa. Pitikin mennä kehuskelemaan.

5. Ihan vain tälläinen yleinen huomio, että ehkäpä ylisäikyn ensimmäisessä kerroksessa asuvan henkilön ei kannattaisi lukea järkyttävän pelottavaa dekkaria näin illalla. Nimimerkillä: Kuinkahan monta How I Met Your Mother-jaksoa sitä ehtii katsoa yhden yön aikana koska en varmasti uskalla mennä nukkumaan;)

Tänään on juostu paniikissa rankkasadetta karkuun (epäilin, että tuo nahkalaukku ei hirvittävästi innostuisi kastumisesta), syöty herkkua lohipastaa, huomattu, että alle kaksi viikkoa kun pääsee lentokentälle ja reissaamaan, sekä todettu, että kaapissa pölyttyneet violetit nilkkurit on aika ottaa käyttöön.Ihan ok päivä siis ja nyt voisi tehdä jotain, mitä ei ole tullutkaan tehtyä miesmuistiin; mennä nukkumaan ennen puoltayötä.

Nyt on sitten taas harrastettu Flow-hengailua yhdeksi vuodeksi varastoon. Eilinen oli ihan mahtava päivä. Aurinko jaksoi paistaa ja Rubik oli aivan mieletön! Kanyeta en jäänytkään katselemaan kun jotenkin tuon herran musiikki ei omaan makuun istu laisinkaan. Onneksi se etukäteen arvuuteltu Rihannakaan ei sitten lavalle yllätysnoussut, niin ei tarvitnnut harmitella ollenkaan aikaista lähtöä:)

Toinen Flowasu olikin oikea pohjoismainen ilotulitus! Takki on ikivanha löytö hennesiltä, mekko Hanna Sarenin mallistoa, vyö Camilla Mikaman (arvatkaa oliko pieni akrobaattinen näytös kiemurrella aiemmin kaulakoruna käyttämäni köysijuttu vyötärölle;)) ja kengät hennesin. Mitäpä sitä turhaan lähteä merta edemmäs kalaan, kyllä me täällä kylmällä pohjolassa osataan ihan yhtä hyvin kuin muuallakin;)

ps. kuvista saattaa löytyä vielä yksi mainitsematta jätetty kotimaisen suunnittelun huipentuma. hihihihihihihiih;)