2) Etsi käsiisi mattoveitsi ja muista, että se on oikeasti aika terävä kapistus. (olettaisin saksien toimivan myös)

3) Työnnä farkun lahkeen sisään lehti tai vastaava. Tällä estät, että viiltosi eivät lävistä myös housujen takaosaa.

4) Viltele (valmiita reikiä voit avitella sormilla hiukan isommiksi). Voit myös nyhjätä veitsellä farkun pintaan pienempiä kulumia.

5) Vilkaise lämpömittaria ennen housujen käyttöön ottamista. On ikävä tajuta bussipysäkillä, että “Oho, on vähän kylmä täällä pakkasessa, kun iho loistaa farkkuista läpi” (allekirjoittaneelle saattoi käydä tänään jotain tuollaista…)

Seuraavaksi veitsen ja saksien alle pääsevät toiset vanhat farkkuni = tulevat farkkushortsini:)

Iskeekö revitty farkku?

-Jonna

Viime viikonloppuna sain vihdoin äidin avustuksella lyhennettyä mamman vanhan kukkamekon. (Okei, okei. Äiti teki koko työn mutta minä olin paikalla cheerleader-ominaisuudessa). Ja ah! Tykkäilen ihan hirmuisesti tuosta lopputuloksesta!

“Ennen” ja “Jälkeen”- kuvat

Mekolle ei siis tehty mitään muuta kuin pätkäistiin helma lyhyemmäksi. Kuvissa olevat hassut sävyerot voi laittaa kameranvaihdoksen piikkiin. “Ennen”-kuvassa värit enemmän kohdallaan:)

Lopullisena inspiraationa kukkiksen muodonmuutokselle toimi tämä Gossip Girl-kuva. Eihän tämä oma mekkoni ihan vedä vertoja Leightonin päällä olevalle ihanuudelle mutta silti jaksan olla niin tyytyväinen tähän! Nyt kun vain jatkuisi lämpimät ilmat, niin pääsisi mekkonen käyttöön:)

Äsh, nyt kyllä harmittaa, että en tajunnut poimia mukaani saitä pinkkiä vyötä, jota katselin Hietsussa viime viikolla. Hemputti sentään kun ei pää pelaa koskaan silloin kuin pitäisi:) No, enköhän tulee ihan toimeen tuolla violetilla vyöllä. Sointuupa ainakin noihin kenkiin:)

Tänään sipsuttelin ympäriinsä eilisessä kirpparilöydössä. Kyseisen hamosen vuoksi innostuin jopa ottamaan eilen muutaman juoksuaskeleen kirpparitungoksessa, kun näin sen pilkottavan täpötäydestä vaatetangosta. Hintaa oli viisi euroa ja myyjä yritti uskotella hamosen olevan aito Armani:) Merkkitumpelona en osaa siihen sanoa mitään mutta ainakin hame on ihan aivan uudenveroisessa kunnossa ja vaikutta laadukkaalta. Ainoa miinus on kokolapun numero 40. Hiukkasen löysähkö on (on muuten tosi pieni nelikymppinen) mutta aivan ihana päällä ja vyöllä sai ihan erinomaisesti ne pari extra senttiä kurottua lörpöttämästä:)

Pusero – H&M
Laukku – Esprit
Hame – Second hand
Vyö – Äidin vanha
Kengät – Bianco

Lätkäisen tähän loppuun vielä Pinjan heittämän koneen taustakuvahaasteen:) Oma taustakuvani on viime vuoden reilillä napsaistu kuva Salzburgista. Pitäisi varmaankin vaihtaa tuo, kun joka kerta koneen avatessa tulee hirmuinen Salzburg-ja reili-ikävä.

Ainiin! se samperin eteinen on nyt maalattu ja se on jopa melkein tasaisen värinen:)

-Jonna

Tämän poikakaverini lausahti minulle eilen kun innostuneena esittelin Marimekon alesta ostamiani kenkiä. Ihanat omenatennarit 25 eurolla! Mahtiostos siis. Tai ainakin minun mielestäni. Tuo suhteen kiharapäinen puolisko ei ollutkaan sitten ihan samaa mieltä. Hmnn.. olen kyllä kieltämättä ostellut kenkiä viime aikoina ehkäpä liiankin innokkaasti. Laskeskelin, että pelkästään kesäkuussa kokoelmani on kasvanut neljällä parilla. Sehän tekee jo parin per viikko! Oho!
Tilanne onkin tällä hetkellä se, että tuntuu, että vaatteita en löydä sitten millään mutta ihania kenkiä satelee tielleni minkä ehtii:) Ensi viikolla pitäisi kuitenkin maksaa New Yorkin lennot (iik!), joten ehkäpä nyt yritän hillitä itseäni ja vaikkapa tutustua niihin jo kaapista löytyviin pareihin.

Tässäpä nyt kuitenkin kuvaa uusimmista löydöistäni:) On ne vain niin nätit!

Sitten aivan järkyttävään uutiseen! Noita kenkiä lukuunottamatta en ole löytänyt näistä Suomen alennusmyynneistä mitään! Olin vahtinut yhtä aivan mieletöntä Mangon kukkamekkoa jo viikko tolkulla mutta eipäs sitä unelmaa nyt löydy yhdestäkään Mangosta. Joko eivät sitä alentaneet tai sitten nopeanäppisemmät ovat napanneet kaupat niistä tyhjiksi. Äh.

Tänään poikkesin töistä tullessa (koska olisi pitänyt mennä kirjastoon lukemaan) Hakaniemen Fidaan ja en joutunut poistumaan tyhjin käsin:) mukaan tarttui sininen mekkonen, jota hiukaksen korjailin. On vain kovin harmi, että olen käsitöissä onnettomista onnettomin. En myöskään omista sellaisia käteviä juttuja kuin: nuppineulat, mittanauha, lankaa, neula… Onneksi poikakaverilta löytyivät kaksi viimeisintä. (Ompelukonetta en osaa edes käyttää ja kaiken lisäksi pelkään niitä kuollakseni) Tämän onnettoman vajeeni vuoksi mekkoni “tuunaus” olikin vain nopeat niks-naks kangas poikki, nopea harsinta (isoilla pistoilla käsin) ja homma oli siinä. (Käsityöihmiset ITKEKÄÄ VAIN!)

Tältä se tekele nyt kuitenkin näyttää ja suunnittelen jopa näyttäytyväni siinä huomisissa valmistujaisissa:) Aion tosin valehdella, että ostin tekeleen sellaisenaan kirppikseltä ja sitten voivotella yhdessä mukavien tätien kanssa, että “Onpas joku ollut huolimaton ompelija. Voi, että kun nykynuoret eivät osaa enää käsitöiden arvokasta taitoa.”

Uuuh, NÄLKÄ! Nyt menen vääntämään jotain kanariisivalmiskastikemömmöä (en myöskään osaa tehdä ruokaa. )

-Jonna:)

ps. Pakko sitä on nyt edes vähän kehua itseään. OSAAN LEIPOA! Liivatteet, levitteet, kerrokset, kaikki sujuu:)

ps2. oho! helma on vähän rypyssä. Äsh. antaa olla. Silittäminen on kamalaa:D