Jotenkin tämä keväinen Itävalta vain on niin huumaavan kaunis, että oli jälleen pakko laittaa pari kuvaa tänne blogiinkin. Ratikka-ajeltiin tänään iskän ja tämän vaimon kanssa Pöstlinbergille ja oih, miten kaunista! Nyt suunnitelmana onkin suomeenpaluun, valmistumisen ja kaiken muun tylsän sijaan löytää jonkinlainen jodlaaja täältä Itävallasta ja muuttaa tuohon alimman kuvan vaaleanpunaiseen taloon.

Sitä jodlaajaa odotellessa uusimman Gossip Girlin kimppuun. (Chuckilla on siinä kuulemma OnePiece:D )

Viimeinen kokonainen reilauspäivä oli tänään. Matkakamu jatkaa huomenna Sarajevoon ja oman päivän puolestaan täyttää 6+2 tunnin junamatka kotiin (ensimmäinen juna Wieniin ja toinen sitten kotiin Linziin). Hiukan haikea olo. Vaikka Linzin paluulle onkin aivan erinomainen syy (iskä ja tämän vaimo lentävät Itävaltaan lomailemaan), niin samalla tekisi kovasti mieli jatkaa tätä arjesta irrallista reissaamista, jossa huomiseen liittyy aina uusi kaupunki ja uudet ihmiset. Se tunne, että ei todella voi ollenkaan sanoa mihin maisemiin ja kokemuksiin seuraava matkapäivä vie, on jotain mitä taidan tulla kovasti kaipaamaan. Onneksi sentään (kuten matkakaveri viisaasti lohdutti) niin huominen ei sentään vie minua Suomeen vaan saan vielä palata rakkaaseen Itävaltaan.

Tänään ollaan kierrelty ja ihastuttu vielä lisää Zagrebiin. Päällimmäiseksi tästä kaupungista jää mieleen vihreys, hyvä ja edullinen ruoka, aivan ääriystävälliset ihmiset sekä sellainen hyvä olo-fiilis. Täällä on jotenkin kaikki loksahtanut ihanasti kohdalleen (tosin sanottakoon, että tämä hetken mielijohteesta toteutettu reissu on kyllä muutenkin sujunut yli kaikkien odotuksien); hostelli on aivan mieletön (ChillOut), kaupunki ihana ja mikä tärkeintä (kun on kaksi hyvästä ruuasta erittäin riippuvaista tyyppiä kyseessä) ruoka on ollut aivan järjettömän hyvää ja edullista!  Suosittelen siis erittäin lämpimästi Zagrebia kaikille ja jos tänne eksytte, niin käykääpäs muuten kurkkaamassa Museum of broken Relationships. Aika jännä paikka.

Nyt siirryn hörppimään viimeiset reissuviinit ja hiukan itkeskelemään, että huomenna erkaannutaan tuon matkakamun kanssa. Tuntuu hassulta, että pari viikkoa sitten ei oikeastaan edes tunnettu, ja yhden sangrianhuuruisen illan ansiosta päätettiin lähteä reissaamaan yhdessä. Homma olisi voinut luultavasti helposti päättyä katastrofiin mutta sen sijaan ollaan huomattu, että jaetaan sama “katotaan” asenne elämään, sekä innostus syömiseen, sänkisiin miehiin ja epäluuloisuus papuja kohtaan (se voitettiin tänään. Sanoinko jo, että Zagrebissa on aivan hemmetin hyvä ruoka?!)

Elämän ihanuutta juuri tänään:

1) Tippasimme matkakaverin kanssa mukavaa tarjoilijaa 20% (suunnilleen 2,70 euroa). Tarjoilijatyttö kiitteli moneen kertaan ja nauroi, että olemme “aivan hulluja”. Myöhemmin saimme tietää, että ei täällä juurikaan tipata mutta tulipahan tapahtumasta hymy huulille sekä meille että tarjoilijalle.

2) Tämä biisi. Aamuisen sairaalareissun jälkeen olen ehtinyt kuuntelemaan sen jo useamman kerran ja no, sopii tähän hetkeen, tähän mielialaan. (ja onneksi matkakamu on ymmärtäväinen musiikkijankkauksen suhteen)

 3) Huomenna matka jatkuu jälleen. Uusi junamatka, uusi kaupunki, uusia muistoja. Aika elämisen arvoista tämä elämä juuri nyt.

Onpas elämä juuri nyt jotenkin erityisen makoista. Ja toivottavasti myös jatkuu sellaisena viikonlopun ylitse. En tosin ymmärrä mikä mahdollisesti voisi mennä vikaan, kun seuraaville kahdelle päivälle on varattuna ainakin kahdet pirskeet, Wieniin pyrähtäneen pariisikaverin näkemistä, sacherkakkua ja aivan äärikiva hotellihuone – vain ja ainoastaan minulle (koska kuten ihana äitini osuvasti sanoi, välillä pitää sijoittaa omaan ihanaan itseensä)

Nyt menen liottamaan itseäni tuon hulppean hotellisuihkun alle vähintäänkin puoleksi tunniksi. Oma Linz-suihkuni tykkää sekoittaa pakkaa yllätystulikuumalla vedellä, joten on aika luksusta kun seuraavat pari päivää on käytössä (toivottavasti) huomattavasti tasapainoisempi suihkuyksilö.

Aurinkoiset ilmat vain jatkuvat ja päälle valikoitu kahta erilaista raitaa (laukku huom.)Eilinen shortsishoppailu jätti muuten jälkeensä aivan hirmuisen palavan halun ostella ihanan värikkäitä kevätvaatteita! Koska tarkoituksena olisi kuitenkin suunnata viikonlopuksi pääkaupunkiin ja sen jälkeen Salzburgiin, lienee parempi nyt vain varjella sitä pankkitiliä ja tyytyä omaan tylsään vaatekaappiin:)

Tänään olen myös mietiskellyt miten erilainen tämä toinen vaihto oikein on. Ensinnäkään en käy täällä laisinkaan koulussa vaan opiskeluun liittyvät hommat tulevat joko Suomesta tai ovat sitten seminaaritöitä itävaltalaisille proffille (ja deadlinet joskus hamassa tulevaisuudessa kesällä). Toinen huomattava ero on, että koska olen jo kerran kokenut kaikki erasmushulinat, ajattelen tämän puolivuotisen oikeastaan enemmän lomana kuin vaihtona. Tietenkin uusiin ihmisiin tutustuu pakollakin ja juhlia on tarjolla jokaiselle viikolle mutta se halu kokea, nähdä, osallistua, olla jatkuvasti tekemässä jotain ei ole ehkä yhtä no, pakottava kuin viimeksi. Näin olin tosin etukäteen hiukan epäillytkin ja on ollut oikeastaan äärimmäisen kiva huomata, että Itävalta on silti selkeästi minun maani. Ilman agressiivista juhlintaakin;)

Nyt taidan lopettaa pohdinnat tähän ja siirtyä niiden koulujuttujen pariin:)